Aivosumu on vasta hiljattain ilmestynyt sanastoomme kuvaamaan epämääräisen huonoa oloa. Sen syynä voi olla esimerkiksi huono nukkuminen, kuormittava elämäntilanne tai jopa normaali flunssa. Jaksa paremmin -tv-ohjelmassa vieraillut psykologian tohtori Mona Moisala vastaa yhdeksään kysymykseen aivosumusta, keskittymisvaikeuksista ja niiden taklaamisesta.
1. Mitä aivosumu tarkoittaa?
”Aivosumu ei ole tieteellinen käsite tai diagnoosi. Viime vuosina se on kuitenkin ilmaantunut arkikieleen tarkoittamaan epämääräisen huonoa oloa. Siihen liittyy vaikeuksia tiedonkäsittelyssä, kuten muistissa ja keskittymisessä.”
2. Mistä aivosumu voi johtua?
”Täsmällistä tietoa siitä ei ole, mutta se voi liittyä todella monenlaisiin terveydellisiin ja elämäntilanteisiin liittyviin haasteisiin. Lyhytkestoisena se voi johtua vaikkapa univajeesta tai infektiosta kuten ihan tavallisesta flunssasta. Se on mainittu usein myös pitkittyneen covid-infektion oireena. Usein aivosumu liittyy kuormittavaa elämäntilanteeseen, jolloin stressi vie voimia ja saa ehkä myös nukkumaan huonosti.
Jos aivosumu jatkuu eikä siihen tunnu itse keksivän selvää syytä, kannattaa kertoa oireista lääkärille. Esimerkiksi vaihdevuodet voivat saada aikaan myös tällaisia oireita.
Aivosumua ei yleensä voi diagnosoida saati hoitaa itsenäisenä oireena, vaan se liittyy aina johonkin muuhun asiaan.”
3. Mitä aivosumusta voi seurata?
”Jos jatkuvasti kokee kognitiivisten kykyjensä olevan alakantissa, siitä voi seurata elämänlaadun heikkenemistä. Se voi myös johtaa noidankehään, jossa aivosumu saa voimaan huonosti, mikä puolestaan lisää stressiä ja kognitiivisia oireita. Kaikki tämä heikentää pystyvyyden kokemusta. Siksi syy kannattaa selvittää, jos oireet jatkuvat pitkään.”
4. Onko keskittymiskykymme heikentynyt?
”Erilaisista signaaleista voidaan päätellä, että keskittymiskykymme on heikentynyt, ja monella on sellainen kokemus. Mitään virallista tilastoa esimerkiksi sadalta vuodelta ei tietenkään ole olemassa. Mutta ainakin keskittymiskyvyn vaikeuksiin liittyvät diagnoosit ovat kovassa kasvussa.”
5. Mistä keskittymisvaikeudet johtuvat?
”Siihen tuskin on mitään yhtä syytä. Keskittymiskykyämme haastaa arjen yhä nopeampi tempo, tehokkuusvaatimukset, älylaitteiden aiheuttama viriketulva, jatkuvassa reagointivalmiudessa eläminen ja lisääntyvät univaikeudet.”
6. Onko multitasking oikeasti mahdollista?
”Multitasking eli monen asian tekeminen yhtä aikaa ei oikeastaan ole totta, vaikka ehkä luulemme niin. Pikemminkin hypimme nopeasti asiasta toiseen. Se on aivoille raskasta, ja esimerkiksi virheiden määrä lisääntyy, kun emme keskity kunnolla yhteen asiaan.”
7. Miksi yritämme tehdä monia asioita yhtä aikaa?
”Jotain palkitsevaa siinä varmasti on! Kestämme yhä huonommin pitkästymistä, ja esimerkiksi älylaitteen käyttö antaa helpon tilaisuuden paeta vaikkapa tylsää etäpalaveria.”
8. Miten itse pyrit auttamaan keskittynyttä tekemistä?
”Jos on jatkuvasti eräänlaisessa reagointimoodissa, ei ole helppoa siirtyä toisenlaiseen tilaan. Minulla on sitä varten tietty rituaali, eräänlainen siirtymäriitti, kun haluan esimerkiksi keskittyä kirjoittamiseen. Makaan hetken piikkimatolla ja kuuntelen tiettyä musiikkia, jota käytän juuri tähän tarkoitukseen. Kun teen aina nämä samat rituaalit, aivoni ovat oppineet, että nyt alan kirjoittaa. Se toimi!”
9. Miten sinusta tuli aivotutkija?
”Sairastuin vakavasti lukioiässä. Se sai pohtimaan, mikä minua oikeasti kiinnostaa, ja valitsin aivot. Sillä tiellä olen edelleen: aivot kiinnostavat!”
Comments