Kylmäaltistuksen voi tehdä monin eri tavoin. Ja monin tavoin se myös vaikuttaa meihin. ”Olen hulluna kylmävesiuintiin”, sanoo aiheesta tietokirjan kirjoittanut toimittaja Tiina Torppa. Hän, entinen vilukissa, aloitti avantouinnin yli 25 vuotta sitten.
Avantouinti, kylmävesiuinti, talviuinti. Kaikki ne tarkoittavat suurin piirtein samaa eli uintia tai kastautumista viileässä tai kylmässä luonnonvedessä. Mutta itsensä voi altistaa kylmälle myös käymällä uimahallin kylmäaltaassa tai kylmässä suihkussa. Tai kokonaan ilman vettä eli seisomalla pakkasessa mahdollisimman vähissä vaatteissa.
Kylmäaltistus on nykyisin monen suosikkiharrastus. Mitä sillä tavoitellaan – ja mitä siitä saa? Toimittaja ja tietokirjailija Tiina Torppa vieraili kertomassa intohimostaan Jaksa paremmin -tv-ohjelmassa.
Stressi, mieliala ja uni
”Kun menee kylmään veteen, kehossa käynnistyy stressireaktio. Verenpaine ja syke nousevat. Kuulostaa vähän paradoksaaliselta, mutta säännöllinen kylmäaltistus nimenomaan vähentää stressiä!” Tiina Torppa kertoo.
Kylmäaltistus tasoittaa stressihormoneita, sillä psykologinen stressi ikään kuin jää kylmästressin alle. Moni kokeekin saavansa kylmästä apua nimenomaan stressin sietämiseen, niin sanottuun resilienssiin. Avannosta saa siis mielentyyneyttä ja rauhaa.
Moni on saanut apua kylmästä myös masennusoireisiin. Subjektiiviset kokemukset ovat vahvoja, ja psykoterapeutti saattaakin jo suositella potilaalleen kylmävesiuintia.
”Jyväskylä yliopiston johtamana on parhaillaan menossa tutkimushanke, jossa verrataan pelkän psykoterapian ja toisaalta psykoterapian ja kylmäuinnin yhdistelmää masentuneille nuorille. On kiinnostavaa seurata, mitä tutkimusnäyttö siitä sanoo”, Tiina Torppa kertoo.
Myös unihäiriöihin voi saada apua avannosta. Vaikka uinti virkistää, se myös rentouttaa. Olemme yksilöitä myös siinä, millä aikataululla ja kuinka vahvasti kylmäaltistus vaikuttaa vireystilaan.
”On tärkeää ajoittaa uiminen oikein ja kokeilla, mikä on juuri itselle hyvä aika olla vedessä ja kuinka usein”, Tiina Torppa kertoo omasta kokemuksestaan. Hän aloitti avantouinnin pienen vauvan äitinä, eläessään ruuhkavuosia ja kärsiessään yleisestä ryytyneisyydestä.
Tiina kuten moni muu on saanut apua myös vaihdevuosioireisiin: kuumiin aaltoihin, mielialan vaihteluihin ja unen häiriintymiseen.
Kivut ja vastustuskyky
Tutkimusten mukaan talviuinnista on hyötyä reumapotilaille, tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsiville ja monille kipupotilaille. Kylmä vaikuttaa kuten kortisoli eli ehkäisee tulehdusta ja lievittää kipua ja turvotusta.
”Kivun lievittymisestä kertoo moni kylmäuintia harrastava. Avantoon jäävät niin päänsäryt kuin kaikenlaiset kolotukset. Tutkimusta tarvitaan kuitenkin lisää”, Tiina Torppa sanoo.
Avantouimarit sanovat usein, että heillä ei ole koskaan flunssaa. Ihan näin se ei ehkä ole, ainakaan tutkimustiedon valossa. Tiina Torppa haastatteli kirjaansa varten useita tutkijoita, eikä tähän välttämättä löydy tieteestä vahvistusta.
”Mielikuva on kuitenkin sitkeä. Ehkä se on se positiivinen vireyden kokemus, joka kylmästä seuraa”, Tiina Torppa sanoo.
Ruskeaa rasvaa
Nyt tutkitaan paljon myös ns. ruskean rasvan lisääntymistä kehossa ja sen vaikutuksia terveyteen. Aiemmin sitä on luultu olevan vain eläimillä ja vauvoilla. Uusilla tutkimusmenetelmillä sitä on löydetty erityisen paljon myös ulkotyötä tehneillä aikuisilla.
”Ruskeaan rasvaan kohdistuu paljon toiveita, koska sillä arvellaan olevan vaikutusta moniin kansantauteihin kuten kakkostyypin diabetekseen ja ylipainoon. Tutkimus on kuitenkin vielä hyvin alussa”, Tiina Torppa kertoo.
Yksi keino lisätä elimistön ruskeaa rasvaa on nukkua viileässä huoneessa eli 17 asteessa. Peittokin saa olla päällä, sillä viileän ilman vaikuttaa hengityselimistön kautta.
”Ei siis ole pakko mennä lähellä nollaa olevaan veteen, vaan pelkästään makuuhuoneen viilentämiselläkin voi olla terveysvaikutuksia, varsinkin kun se kestää koko yön. Se on fantastinen tapa parantaa yöunia ja ehkä myös lisätä ruskeaa rasvaa”, Tiina Torppa sanoo.
Hyvää seuraa ja elämyksiä
Tiina Torppa pitää uintivälineet aina mukanaan, missä ikinä hän reissaakin. Uiminen onnistuu niin luonnonvesissä kuin rakennetuissa altaissa. Tärkeintä on vain päästä viileään veteen.
”Kun olin yksin kahden kuukauden interrail-matkalla, kävin joka paikassa uimassa. Uiminen kun on mainio tapa kohdata kivoja ihmisiä. Suomessakin niin avannon reunalla kuin saunassa ollaan aina toisille ystävällisiä ja avoimia. Siellä hassuissa hatuissa ja kaikenlaisissa uima-asuissa ihmiset ovat paljaina ja valmiita kohtaamaan”, Tiina Torppa sanoo.
Luonnonvesissä uimisen bonuksena tulevat elämykset ja maisemat. Sillä veden sinistä maisemaa kohti katse aina luonnostaan hakeutuu.
Comments