Kofeiinia sisältävä kahvi on monille jokapäiväinen piriste. Mihin sen virkistävä vaikutus perustuu? Ja miksi jotkut ovat sille herkempiä kuin toiset?
Suomalaisten maine kahvinjuojakansana ei ole tuulesta temmattu. Suomalainen juo kahvia keskimäärin kymmenen kiloa vuodessa, mikä on kolmanneksen enemmän kuin vaikkapa muissa Pohjoismaissa. Espresson mahtimaissa Italiassa ja Espanjassa kulutetaan kahvia vain puolet Suomen lukemista.
Kahvi on tärkeä jokapäiväinen piriste ja nautintoaine ja olennainen osa suomalaista kulttuuria. Vaikka osa porukasta joisikin teetä, Suomessa ”mennään kahville” ja pidetään kahvitauko.
Suomalaisista miehistä 89 prosenttia ja naisista 83 prosenttia juo kahvia säännöllisesti. Vanhemmissa ikäluokissa kahvinjuojien osuus on suurempi kuin nuoremmissa. Nuoremmat sukupolvet juovat toisaalta enemmän kola- ja energiajuomia.
Kofeiinia on paitsi kahvissa ja kola- ja energiajuomissa myös vihreässä ja mustassa teessä.
Kofeiini estää unikeskuksen toimintaa
Mutta miksi kofeiini piristää? Miten se meihin vaikuttaa?
Kofeiinin vaikutus perustuu sen kykyyn sitoutua samoihin reseptoreihin kuin aivojen välittäjäaine adenosiini. Adenosiinia on kutsuttu ’unimyrkyksi’, sillä mitä pidempään ihminen valvoo, sitä enemmän adenosiinia kertyy. Silloin unipaine eli tarve nukkua kasvaa.
Kofeiinin vaikutusmekanismin oletetaan liittyvän nimenomaan A2-reseptoreihin, joista sijaitsee aivojen niin sanotun unikeskuksen soluissa. Kofeiini salpaa unikeskusta aktivoivia soluja, mikä estää unikeskuksen toimintaa – siis nukahtamista.
Kahvi tai kolajuoma, joka sisältää runsaasti kofeiinia, tavallaan jumittaa aivojen viestinnän niin, ettei väsymys tunnu. Hermosolut jatkavat aktiivisina kofeiinin vaikutuksen ansiosta.
Joskus kofeiinin tarve aiheuttaa kierteen: liian väsyneenä tulee juoduksi kahvia liikaa. Niin paljon, että illalla sydän hakkaa ja elimistö käy kierroksilla, joten uni ei tule. Ja taas yö jää lyhyeksi, jonka jälkeen on juotava paljon kahvia…
Kahvista ei voi vieroittua yhtäkkiä, mutta sitä kannattaa vähentää vähitellen, jos sen nauttiminen aiheuttaa unettomuutta.
Geneettinen herkkyys vaihtelee
Olemme geeniperimämme ansiosta eri tavoin herkkiä kofeiinin vaikutukselle. Tämä selittää sen, että toiset voivat huoletta nauttia kahvia iltaisin ilman että menettävät yöunensa – toiset taas eivät. Noin kolmasosa ihmisistä on erityisen herkkiä kofeiinille.
Selitys löytyy jälleen adenosiinireseptoreista. Toisilla reseptoreissa on sellainen geenimuutos, jonka ansiosta kofeiini sitoutuu niihin herkemmin. Ihmisillä on eroja myös entsyymissä, joka hajottaa adenosiinia. Ainakin nämä kaksi mekanismia vaikuttavat siihen, millainen herkkyysprofiili geeneissämme on.
Kofeiinille herkillä ihmisillä sen nauttiminen aiheuttaa usein nukahtamisvaikeuksia. Joissakin tutkimuksissa on pyritty osoittamaan myös, että uni olisi kevyempää, mutta siitä ei ole selvää näyttöä.
Parhaiten oman herkkyytensä saa selville kuulostelemalla itseään. Jos kahvi tuntuu herkästi valvottavan, sen nauttiminen kannattaa lopettaa viimeistään iltapäivällä.
Addiktiivinen nautintoaine
Kahvin, teen tai kolajuoman nauttiminen on miellyttävä kokemus, ja monille niiden juominen on piintynyt tapa. Miksi olemme niin kiintyneitä kahviin tai teehen, ja miksi marjamehu ei tuota samanlaista mielihyvää?
Lofeiini on addiktoiva eli riippuvuutta aiheuttava aine. Sen nauttimiseen syntyy tottumus, ja sen vaikutukseen myös tavallaan turtuu. Siten myös tottumuksilla on vaikutusta siihen, miten paljon kupillinen kahvia piristää.
Tottumus näkyy myös siten, että säännöllisen kahvinjuojan on usein vaikeaa olla ilman totuttua kofeiiniannostaan. Monille tulee päänsärky, jos aamukahvi jää väliin.
Parantaako kahvi muistia?
Kofeiinin virkistävä ja piristävä vaikutus koetaan yleensä miellyttävänä. Tutkimuksissa sen on todettu parantavan tarkkaavaisuutta esimerkiksi ajokokeissa. Joissakin tutkimuksissa sen on osoitettu myös parantava lähimuistia ja korjaavan vanhusten muistitoimintojen häiriöitä.
Suomessa tehdyssä seurantatutkimuksessa 3–5 kupillista kahvia päivittäin nauttineilla eläkeikäisillä oli pienempi riski sairastua dementiaan kuin kahvia karttaneilla tai runsaammin kahvia nauttineilla ikätovereilla. Väestötutkimuksissa on löydetty viitteitä myös siitä, että säännöllisellä kahvinjuonnilla olisi yhteys pienempään Parkinsonin taudin ilmaantuvuuteen.
Alankomaalaisen tutkimuksen mukaan kahvinjuonnilla ja tyypin 2 diabeteksella olisi käänteinen yhteys: mitä enemmän juo kahvia, sitä vähemmän esiintyy diabetesta. Vaikutus ei kuitenkaan ilmeisesti johdu kofeiinista, sillä yhteys oli samanlainen myös kofeiinittoman kahvin juojilla.
Kahvinjuonti ei näytä lisäävän sydän- ja verisuonitautien tai syöpätautien riskejä. Se nostaa hetkellisesti verenpainetta, mutta vaikutus haihtuu 2–3 tunnin kuluessa. Pannukahvin runsas juominen voi nostaa haitallisen kolesterolin (LDL) tasoa, mutta suodatinkahvi ei tee niin.
Liiallinen kahvinjuonti voi aiheuttaa sydämentykytystä ja hermostuneisuutta. Myös vatsahappoja runsas kahvinjuonti voi ärsyttää.
Kaikki kahvin vaikutukset ovat kuitenkin yksilöllisiä. Omia tuntemuksiaan seurailemalla löytyy eri elämäntilanteissa sopiva määrä kuuman kupposen – olipa siinä kahvia tai teetä – tuottamalle nautinnolle.
Comments