Kun puhutaan unesta, päädytään usein keskustelemaan myös siitä, kannattaako unta mitata esimerkiksi älykellolla tai -sormuksella. Onko siitä enemmän hyötyä vai haittaa? Kun laitteet kehittyvät, myös mielipide tästä voi muuttua.
Unen ja muun terveysdatan mittaaminen älykellolla tai -sormuksella on yleistä. Jos on kiinnostunut omasta hyvinvoinnistaan, on luontevaa käyttää hyväkseen nykyteknologiaa. Laitteita on jo monenlaisia, joista yleisimmin lienevät käytössä Oura-sormus ja äly- tai urheilukellot.
Suomella on ansioita tämän teknologian kehittämisessä. Taannoin Suomessa kehitettiin sänkyyn asennettava Beddit-anturi. Yrityskaupan myötä se sulautui Appleen, minkä jälkeen sänkyanturi katosi markkinoilta. Samantyyppinen sänkyyn asennettava tuote on jälleen saatavilla Withings-merkkisenä, joka on Nokian terveysteknologiabrändi.
Tunnetuin alan suomalainen menestystarina on Oura-sormus. Yritys kertoo myyneensä ympäri maailmaa jo 2,5 miljoonaa sormusta. Kymmenen vuoden ajan kehitelty tuote seuraa sormesta yli 20 erilaista biometristä muuttujaa, kuten sykettä, sykevälivaihtelua ja kehon lämpötilaa. Unen seuranta tapahtuu algoritmien avulla.
Unen seuranta on kotikäyttöisissä laitteissa aina epäsuoraa, koska aivojen toimintaa voidaan mitata vain ammattimaisilla unipolygrafialaitteilla, jotka tallentavat aivosähkökäyrää elektrodien avulla.
Unen seurannan tarkkuus kotikäyttöisillä laitteilla on vuosien saatossa kehittynyt, mutta edelleen esimerkiksi eri univaiheiden analyysi on suuntaa antavaa. Ei siis voi täsmälleen tietää, kuinka suuren osan yöstä nukkuu vaikkapa syvää tai REM-unta.
Mitä mittarista näkee?
Viime vuonna Mikrobitti-lehti vertasi kotikäyttöisten laitteiden antamaa tietoa unipolygrafisiin laitteisiin. Se ei yllättänyt, että kotilaitteiden kyky ei unen seurannassa yllä ammattilaitteiden tasolle, eikä toki tarvitsekaan: ei ole tarkoituskaan tehdä tarkkaa diagnostiikkaa unihäiriöistä vaan antaa lisätietoa oman hyvinvoinnin tueksi. Lue koko juttu täältä.
Mitä laitteet sitten pystyvät kertomaan? Ne mittaavat ainakin sykettä ja sykevälivaihtelua, joista voi päätellä monia asioita, kuten elimistön stressitilaa ja palautumista. Vaikka ei tarkkoja univaiheita tietäisikään, tieto palautumisen tasosta on merkittävää.
Uusi tutkimus selvitti Oura-sormuksen kykyä kartoittaa käyttäjien stressitasoja. 525 amerikkalaista yliopisto-opiskelijaa käytti sormusta ja raportoi subjektiivisia stressikokemuksiaan tutkijoille. Tulokset tukivat toisiaan: stressikokemukset olivat yhteydessä lyhyempään nukkumisaikaan, korkeampaan leposykkeeseen, pienempään sykevälivaihteluun ja korkeampaan hengitystiheyteen.
Tutkijat ovat sitä mieltä, että hyvinvointilaitteen seurannan avulla olisi mahdollista tunnistaa henkilöt, jotka hyötyisivät mielenterveyspalveluista.
Oman hyvinvoinnin tueksi
Parhaimmillaan hyvinvointilaitteet auttavat tukemaan hyviä elämäntapoja. Kun esimerkiksi älykellon seurannasta huomaa, että pienikin alkoholimäärä heikentää unen laatua, on helpompi motivoitua vähentämään alkoholin käyttöä. Ja toisaalta liikunnan positiivisten vaikutukset huomattuaan on helpompi kannustaa itsensä liikkumaan. Monet älykellot toimivat hyvin liikunnan seurannassa ja motivoinnissa.
Monet unettomat kokevat kuitenkin, että unen seuranta lisää stressiä siitä, ettei nuku tarpeeksi. Sillä vaikka tekee kaikkensa, ei aina pysty nukkumaan riittävästi. Jos ahdistuu helposti unen seuraamisesta, kannattaa edelleen luottaa omiin tuntemuksiinsa: hyvin nukutun yön tuntee kyllä olossaan.
Toisaalta osa unettomista aliarvioi nukkumiensa tuntien määrän. Jos heräilee helposti, voi itsestä tuntua, ettei ole nukkunut ollenkaan, vaikka todellisuudessa onkin. Tällöin älylaitteen data voi olla helpottava tieto ja lieventää stressiä.
Vain kokeilemalla siis tietää, sopiiko uniseuranta itselle vai ei!
Comentarios