Noin viidesosa aikuisen unesta on REM-unta. Univaihe on tärkeämpi kuin aiemmin luultiin, ja eläinmalleissa sen puutteen on havaittu lisäävän mm. aggressiivisuutta ja kipuherkkyyttä.
REM-uni on se vaihe unesta, jonka aikana nähdään suurin osa unista. Se ei kuitenkaan ole vain jännittävää ajanvietettä, vaan tällä univaiheella on omat tärkeät tehtävänsä. Myös nisäkkäillä ja monilla linnuilla on REM-unta, ja sitä tutkimalla voidaan päästä lähemmäs myös ihmisen REM-unen ymmärtämistä.
REM- eli vilkeunen nimitys tulee sanoista rapid eye movement. Uni ja jaetaan karkeasti neljään univaiheeseen, joista N1-N3 ovat non-REM-vaiheita, ja REM-uni se neljäs.
REM-uni havaittiin ensimmäisen kerran aivojen sähköisestä mittauksesta 1960-luvulla.
REM-unen merkitys ihmisen hyvinvoinnille on askarruttanut tutkijoita pitkään, eivätkä läheskään kaikki sen tarkoitukset ole vieläkään ratkenneet. REM-unessa aivot ovat lähes yhtä aktiiviset kuin valveilla. Toisinaan silmät liikkuvat luomien alla, mutta kehon muut lihakset ovat rentoina. REM-unesta käytetään myös nimitystä paradoksaalinen uni, juuri tästä aivojen ja kehon aktiivisuuden ristiriidasta johtuen.
REM-unta tutkitaan – muiden aiheiden ohella – myös Helsingin yliopiston Sleep and Mind -tutkimusryhmässä, jota johtaa professori Anu-Katriina Pesonen.
Mistä REM-unessa on kyse?
”REM-uni on edelleen eräänlainen unen outolintu, ja sen vaikutukset ihmisen hyvinvointiin ovat vielä epäselvät. Tiedetään REM-unen olevan ihmiselle tärkeää. Ja se tiedetään, että lähes kaikilla nisäkkäillä ja linnuilla on REM-unta, ja todennäköisesti muillakin eläimillä”, Pesonen sanoo.
REM-uni poikkeaa muista univaiheista monien fysiologisten toimintojen näkökulmasta. Aivojen sähköinen aktiivisuus muistuttaa valvetta. REM-unessa hengitys, verenpaine ja sydämen rytmi ovat epäsäännöllisiä. Tahdosta riippumaton hermostomme on aktiivinen, ja unen aikana tapahtuu muun muassa nopeita lihasnykäyksiä.
Unen aikana ei aivoihin virtaa jatkuvaa aistien välittämää tietoa kuten valveilla. Siten aivoilla on nukkuessamme mahdollisuus prosessoida kaikkea sitä, mitä muistiin on päivän aikana kertynyt.
REM-unen aikana nähdään suurin osa unista. Unennäössä yhdistyvät monenlaiset mielen ja muistin sisällöt usein mielivaltaisilla ja yllättävillä tavoilla. Unien selitys on askarruttanut ihmistä aina, ja unien tulkinnat ovat eri aikoina saaneet mitä mielikuvituksellisimpia muotoja. REM-unella on kuitenkin paljon muitakin tehtäviä.
Kehittyvät aivot ja REM-uni
Vauvojen unesta REM-uni muodostaa suuren osan, jopa 60–70 prosenttia unen kokonaiskestosta. Vauvan hengitys ja pulssi kiihtyvät, ja hän voi äännellä, liikkua, liikutella silmiään tai olla imevinään. Vilkeunesta havahtuu helposti hereille, ja se voi olla yksi syy siihen, että vauva heräilee usein.
Tiedetään kuitenkin, että juuri REM-uni on vauvoille tärkeää, sillä aivotoiminta on silloin vilkasta.
”Vauvat tarvitsevat paljon unta kasvun mahdollistamiseksi. Mikä olisikaan parempi tapa säilyttää aivot hyvin aktiivisessa tilassa unen aikana kuin REM-uni” Pesonen sanoo.
REM-unen aikana aivoissa prosessoidaan päiväaikaisia kokemuksia ja opittuja taitoja, joita pikkulapsen elämään mahtuu paljon.
Iän karttuessa uni muuttuu. REM-unen määrä vakiintuu nuoruusiän aikana noin 20 prosentiksi unen kokonaismäärästä, jollaisena se pysyy ihmisen koko loppuiän. Osuus pysyy kutakuinkin samana kuolemaan asti, toisin kuin syvänunen kohdalla, joka vähenee iän myötä.
Myös aikuisille tärkeä univaihe
REM-uni on tärkeää kaiken ikäisille, myös aikuisille, ja univaiheen merkityksestä tiedetään koko ajan enemmän.
”Usein puhutaan enemmän syvän unen merkityksestä ymmärtämättä, että uni muodostaa kokonaisuuden, jossa kaikki univaiheet ovat tärkeitä. Jos REM uni jostain syystä jää vähemmälle joinakin öinä, aivot yrittävät korjata tilannetta seuraavina öinä, ja silloin REM unta tuotetaan enemmän. REM-uni on siis niin tärkeää, että sitä säätelevät kehon tasapainoon pyrkivät eli homeostaattiset mekanismit”, Anu-Katriina Pesonen sanoo.
Hänen ryhmänsä yhdessä Iiris Hovatan tutkimusryhmän kanssa kirjoittivat katsauksen, jossa kartoitettiin ihmisten ja eläinten REM-unta koskevia tutkimuksia. Tulokset olivat kiinnostavia:
”Erityisesti eläinmalleista on saatu tietoa esimerkiksi aggressiivisuuden, negatiivisten tunteiden ja kipuherkkyyden kasvamisesta, jos koe-eläinten REM unta häiritään”, Pesonen kertoo. REM-unen puute vähensi myös koe-eläinten seksuaalisutta ja häiritsi pelkomuistojen käsittelyä.
Myös ihmisten REM-unesta tiedetään, että tämän univaiheen häiriintyminen on yleistä unettomuudessa ja monessa psykiatrisessa häiriössä.
”Osa näistä vaikutuksista voi liittyä REM unen katkonaisuuteen. Hyvä REM-uni on yhtenäistä, ja se antaa aivolle mahdollisuuksia myös tunnepitoisten muistojen erilaiselle muokkaantumiselle. Tämä edistää mielenterveyttä”, Pesonen sanoo.
Kaikki univaiheet ovat tärkeitä, ja parhaiten niitä saa nukkumalla riittävän pitkän ja keskeytyksettömän yöunen.
REM-unta voi parhaiten edistää nukkumalla riittävästi aamua kohden, koska sitä on eniten aamuyön ja aamun tunteina. Siksi unta ei kannata katkaista liian aikaisin, ellei ole pakko. Ainakin vapaapäivinä voi nauttia heräämisestä ilman kellonsoittoa – ja toivottavasti runsaasta REM-unesta.
Comments