Yhä useamman sormessa tai ranteessa on laite, joka tallentaa öisiä tapahtumia algoritmien materiaaliksi. Onko unen mittaamisessa järkeä? Kenen kannattaa tehdä niin?

Unta ei itse asiassa voi lainkaan mitata suoraan, vaan aina epäsuorasti. Uni on aivojen sähköistä toimintaa, eikä sitä siksi päästä suoraan tutkimaan. Tarkin mahdollinen mittaus tehdään unilaboratoriossa (ns. unipolygrafia) tai vastaavilla kotikäyttöisillä laitteilla, jolloin aivosähkökäyriä mitataan kallon pinnalta elektrodien avulla. Lisäksi unesta tehdään päätelmiä sykkeen, sykevälivaihtelun, hengityksen ja kehon liikkeiden perusteella. Tuloksissa on kuitenkin aina myös tulkintaa.

Ilman terveydenhuollon apua omassa kotisängyssä unta voi mitata rannelaitteilla, sormuksella tai sänkyyn sijoitettavalla laitteella. Nykyisin puettavat laitteet (wearables) ovat suositumpia. Usein samat laitteet soveltuvat päivisin yleisen aktiivisuuden ja liikuntasuoritusten mittaamiseen.

Algoritmien päättelemää

Kaikki unta mittaavat laitteet perustuvat erilaisten mittaustulosten ja niistä algoritmien eli laskentakaavojen perusteella tehtyihin päätelmiin. Laitteet mittaavat unenaikaista sykettä, usein myös sykevälivaihtelua, hengitystä, liikehdintää ja ääntä. Näiden muuttujien perusteella algoritmit pyrkivät kertomaan, miten paljon olet nukkunut ja millaista unesi on ollut.

Millaisella laitteella sitten unta kannattaa mitata? Uusia laitteita, etenkin älykelloja ja aktiivisuusrannekkeita, tulee markkinoille jatkuvasti. Eri merkkien vertailua tehdään, mutta kaikkien laitteiden mittaustuloksia on hankalaa verrata. Laitetta valitessaan kannattaa tutkia valmistajien verkkosivuja: jos tutkimuksia on tehty, niistä kyllä muistetaan kertoa!

Entä miten hyvin laitteet tässä onnistuvat? On hyvä muistaa, että laitteiden mittaustarkkuudessa on suuria eroja ja että tulokset ovat usein vain suuntaa antavia. Päälle päin ei voi tietää, millaiseen tarkkuuteen laite yltää. Parhaat laitteet osuvat hyvin lähelle kertoessaan nukkumiseen käytetyn ajan. Eroja syntyy siitä, miten hyvin laite havaitsee yölliset heräämiset, sillä toiset meistä liikkuvat nukkuessaankin enemmän kuin toiset, mikä saattaa harhauttaa algoritmeja. Ja toiset taas makaavat hereillä ollessaankin niin hiljaa paikallaan, että laite erehtyy tulkitsemaan olotilan kevyeksi uneksi.

Eri univaiheiden analysointi on haastavampaa. Laitteet osaavat jo kohtalaisen hyvin tulkita, milloin nukkuja on syvässä unessa ja REM-unessa, mutta etenkin kevyempien univaiheiden rajanveto on hankalampaa.

Jos laitteesi kertoo, että syvää unta on ollut enemmän iltayöstä ja REM-unta enemmän aamuyöstä, se kuulostaa oikealta. (Syvän unen määrän vaihteluun on monia syitä, kuten univajeen määrä, ikä ja päiväaikaiset tapahtumat.)

Mitä jää mittaamatta?

Varsinaisten unihäiriöiden seurantaan laitteet ovat vasta kehittymässä: esimerkiksi uniapnean havaitsemiseen on kyllä kehitteillä teknologiaa, mutta ei vielä yleisessä käytössä. Unettomuuden havaitsemiseen laitteet eivät oikein vielä sovellu, sillä unentarve ja -laatu ovat yksilöllisiä, eikä mittaustulos välttämättä kerro olennaisia asioita juuri sinun unestasi. Parhaan hyödyn laitteesta saa, kun sitä käyttää pitkään ja oppii tulkitsemaan muutoksia. Tai sitten ottaa laitteen aina välillä käyttöön ja vertaa edellisen kerran mittaustuloksiin.

Onko unen mittaamisesta hyötyä?

Lyhyesti sanottuna: toisille on, toisille ei. Riippuu ihan siitä, miten mittaustuloksiin osaa suhtautua.

On ihan hyvä, että oivaltaa unen merkityksen omassa elämässään. Kun oppii tulkitsemaan omaa nukkumistaan, oppii myös näkemään siihen vaikuttavat tekijät ja voi tehdä unen kannalta hyviä valintoja.

Hyötyä on esimerkiksi siitä, että näkee mustaa valkoisella, miten paljon alkoholi häiritsee unta. Palautuminen häiriintyy pienestäkin alkoholimäärästä, ja tämän oivaltaminen voi auttaa muuttamaan elämäntapoja terveellisemmiksi.

Voiko siitä olla haittaa?

Joskus uneen keskittyminen voi mennä liiallisuuksiin. Tällöin kyse voi olla ortosomniasta eli pakonomaisesta tarpeesta säädellä omaa untaan. Unen mittaaminen ei välttämättä sovellu ahdistukseen taipuvaisille: jos unen lukemat ovat niin sanotusti huonot, se voi lisätä stressiä ja riskiä unettomuuteen. 

Esimerkiksi pienten lasten vanhemmille ei voi suositella unen mittaamista, sillä elämäntilanne altistaa unenpuutteelle lähes poikkeuksetta. Sen tietää ilman mittareitakin! 

Muista, että uni on aina yksilöllistä ja että siihen vaikuttavat valtavan monet tekijät, joihin ei läheskään aina voi itse vaikuttaa.

Jos laite alkaa ahdistaa, jätä se pois ranteestasi tai patjan alta. Voit palata sen käyttämiseen myöhemmin, jos haluat ja jos nukkuminen on parantunut niin, että sitä tekee mieli seurata tarkemmin.

Kenelle mittaaminen sopii?

Se sopii sinulle, jos uni kiinnostaa ja jos et ahdistu siitä, että jokaisen unessa on ajoittaista vaihtelua. Oma fiilis unen laadusta on tärkeä, mutta usein myös arvioimme väärin nukkumamme ajan. Siksi voi olla hyväkin nähdä edes suunnilleen objektiivinen mittaus siitä, paljonko olet nukkunut.